Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laskelman mukaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 8,7 prosenttia vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Erityisen merkittäviä olivat sähkön käytön päästöt, joita laski siirtymä fossiilisten polttoaineiden käytöstä tuulivoimaan sekä lämpimän vuoden seurauksena laskenut sähkön kulutus. Pohjois-Pohjanmaalla päästöt asukasta kohden olivat 7,1 tCO2e ja keskimäärin päästöt vähenivät 8 prosenttia.
Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on mukana valtakunnallisessa Canemure - Kohti hiilineutraleja kuntia ja maakuntia -hankkeessa, joka rahoittaa kuntien päästölaskentaa. Oamk toimii hankkeen alueellisena koordinaattorina Pohjois-Pohjanmaalla.
Tuoreen laskelman mukaan päästöt vähenivät kunnissa sähkön käytön ohella myös muilla sektoreilla. Kaukolämpöä tuotettiin enenevissä määrin biomassalla, ja öljylämmityksestä siirryttiin vaihtoehtoisiin lämmitystapoihin. Kaukolämmön päästövähenemien tarkastelussa tulee kuitenkin huomioida, että laskenta ei sisällä biomassan korjuun vaikutuksia maakäyttösektorin kasvihuonekaasutaseisiin. Myös tieliikenteen päästöt laskivat lähes kaikissa kunnissa.
– Lopulliset tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että päästökehitys oli myönteinen vuonna 2020. Ennakkotietojen tarkentumisen lisäksi päästötuloksia ovat muuttaneet laskentaperiaatteiden hienosäädöt, jotka tekevät alueellisesta laskennasta entistä yhdenmukaisemman kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion kanssa, sanoo laskennasta vastaava erikoistutkija Santtu Karhinen SYKEstä.
Uudessa laskentatavassa teollisuusrakennusten erillislämmityksen päästöt luetaan teollisuuden päästöihin, kun ne aiemmin raportoitiin lämmitystapakohtaisissa tuloksissa. Muutos voi vaikuttaa Hinku-laskentasääntöjen mukaisiin päästöihin, sillä päästökauppaan kuuluvan teollisuuden päästöt jäävät laskennan ulkopuolelle.
Myönteinen päästökehitys on havaittavissa myös pidempää aikaväliä tarkasteltaessa. Päästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa vuosina 2005–2020, jolloin keskimääräinen muutos on ollut -24,7 prosenttia. Vuonna 2020 valtakunnallisesti eniten päästöjä aiheutui tieliikenteestä (27 %), maataloudesta (21 %), kaukolämmöstä (14 %) ja sähkönkulutuksesta (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 11 %).
Asukaskohtaisissa päästöissä isoja eroja maakuntien välillä
Asukaskohtaiset päästöt laskivat kaikissa maakunnissa vuoden takaiseen verrattuna. Kuntien ja maakuntien välillä on kuitenkin suuria eroja päästöjen jakautumisessa eri sektoreille ja niiden kehityksessä. Asukaskohtaiset päästöt ovat pienimmät eteläisissä maakunnissa edellisen vuoden tavoin. Maakuntien välillä eroja selittävät elinkeinorakenteiden, maantieteellisten ominaisuuksien, sääolosuhteiden ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.
Päästölaskentaa kehitetään jatkuvasti
SYKEn päästölaskentajärjestelmä ALas kattaa kaikki Suomen kunnat ja 80 päästösektoria. Kaikille kunnille ja sektoreille lasketaan päästöt ja energiankulutus vuosittain. Laskentamallia päivitetään tarvittaessa esimerkiksi käytettävissä olevien uusien tietoaineistojen perusteella.
Elokuussa 2021 julkaistun kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotietolaskennan (ALasPre) avulla tarjottiin ajantasaisempaa tietoa päästökehityksestä. Ennakkotietojen laskennassa ei ole käytössä kaikkia lopullisessa laskennassa käytettäviä aineistoja, minkä vuoksi nyt julkaistut tulokset poikkeavat osittain ennakkotiedoista.
– Verrattaessa vuoden 2020 ennakkotietoja ja lopullisia tuloksia, muun muassa liikenteen, maatalouden ja jätteiden käsittelyn päästöt ovat hyvin lähellä toisiaan. Sen sijaan ennakkolaskennan tarkkuutta tulee vielä parantaa erityisesti kaukolämmön ja sähkön käytön osalta, sanoo Karhinen.
Canemure on kuusivuotinen EU:n Life-hanke, jossa viedään käytäntöön Suomen kansallisen ilmastopolitiikan tavoitteita. Hankkeessa toteutetaan käytännön ilmastotoimia, edistetään alueellista ilmastotyötä sekä tuetaan Hinku-verkostoa asiantuntijoiden avulla. Hanketta johtaa Suomen ympäristökeskus.
Tietoa Canemure-hankkeesta ja avoimet päästölaskennan aineistot:
Oulun ammattikorkeakoulun Canemure-sivut
Kuntien päästökehitys
Päästölaskennan menetelmä
Raportti: Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta, ALas-mallin menetelmäkuvaus ja laskentojen tuloksia 2005–2018
Lisätietoja:
erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, 029 525 1889, etunimi.sukunimi@syke.fi
erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo, Suomen ympäristökeskus, 029 525 1008, etunimi.sukunimi@syke.fi
erikoistutkija Juha Grönroos (maatalous), Suomen ympäristökeskus, 029 525 1128, etunimi.sukunimi@syke.fi
erikoistutkija Sampo Pihlainen (raide- ja vesiliikenne), Suomen ympäristökeskus, 029 525 2225, etunimi.sukunimi@syke.fi
suunnittelija Tommi Forsberg (F-kaasut), Suomen ympäristökeskus, 029 525 1116, etunimi.sukunimi@syke.fi
erikoistutkija Jouko Petäjä (kaatopaikat), Suomen ympäristökeskus, 029 525 1508, etunimi.sukunimi@syke.fi
erikoistutkija Eija Ferreira (öljy- ja muu erillislämmitys), Suomen ympäristökeskus, 0295 252 227, etunimi.sukunimi@syke.fi
Hinku-verkoston valtakunnallinen vetäjä, professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus, 029 525 1629, etunimi.sukunimi@syke.fi
Canemure-hankkeen projektipäällikkö Ritva Imppola, Oulun ammattikorkeakoulu, 040 548 4024, etunimi.sukunimi@oamk.fi
Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on mukana valtakunnallisessa Canemure - Kohti hiilineutraleja kuntia ja maakuntia -hankkeessa, joka rahoittaa kuntien päästölaskentaa. Oamk toimii hankkeen alueellisena koordinaattorina Pohjois-Pohjanmaalla.
Tuoreen laskelman mukaan päästöt vähenivät kunnissa sähkön käytön ohella myös muilla sektoreilla. Kaukolämpöä tuotettiin enenevissä määrin biomassalla, ja öljylämmityksestä siirryttiin vaihtoehtoisiin lämmitystapoihin. Kaukolämmön päästövähenemien tarkastelussa tulee kuitenkin huomioida, että laskenta ei sisällä biomassan korjuun vaikutuksia maakäyttösektorin kasvihuonekaasutaseisiin. Myös tieliikenteen päästöt laskivat lähes kaikissa kunnissa.
– Lopulliset tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että päästökehitys oli myönteinen vuonna 2020. Ennakkotietojen tarkentumisen lisäksi päästötuloksia ovat muuttaneet laskentaperiaatteiden hienosäädöt, jotka tekevät alueellisesta laskennasta entistä yhdenmukaisemman kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion kanssa, sanoo laskennasta vastaava erikoistutkija Santtu Karhinen SYKEstä.
Uudessa laskentatavassa teollisuusrakennusten erillislämmityksen päästöt luetaan teollisuuden päästöihin, kun ne aiemmin raportoitiin lämmitystapakohtaisissa tuloksissa. Muutos voi vaikuttaa Hinku-laskentasääntöjen mukaisiin päästöihin, sillä päästökauppaan kuuluvan teollisuuden päästöt jäävät laskennan ulkopuolelle.
Myönteinen päästökehitys on havaittavissa myös pidempää aikaväliä tarkasteltaessa. Päästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa vuosina 2005–2020, jolloin keskimääräinen muutos on ollut -24,7 prosenttia. Vuonna 2020 valtakunnallisesti eniten päästöjä aiheutui tieliikenteestä (27 %), maataloudesta (21 %), kaukolämmöstä (14 %) ja sähkönkulutuksesta (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 11 %).
Asukaskohtaisissa päästöissä isoja eroja maakuntien välillä
Asukaskohtaiset päästöt laskivat kaikissa maakunnissa vuoden takaiseen verrattuna. Kuntien ja maakuntien välillä on kuitenkin suuria eroja päästöjen jakautumisessa eri sektoreille ja niiden kehityksessä. Asukaskohtaiset päästöt ovat pienimmät eteläisissä maakunnissa edellisen vuoden tavoin. Maakuntien välillä eroja selittävät elinkeinorakenteiden, maantieteellisten ominaisuuksien, sääolosuhteiden ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.
Päästölaskentaa kehitetään jatkuvasti
SYKEn päästölaskentajärjestelmä ALas kattaa kaikki Suomen kunnat ja 80 päästösektoria. Kaikille kunnille ja sektoreille lasketaan päästöt ja energiankulutus vuosittain. Laskentamallia päivitetään tarvittaessa esimerkiksi käytettävissä olevien uusien tietoaineistojen perusteella.
Elokuussa 2021 julkaistun kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotietolaskennan (ALasPre) avulla tarjottiin ajantasaisempaa tietoa päästökehityksestä. Ennakkotietojen laskennassa ei ole käytössä kaikkia lopullisessa laskennassa käytettäviä aineistoja, minkä vuoksi nyt julkaistut tulokset poikkeavat osittain ennakkotiedoista.
– Verrattaessa vuoden 2020 ennakkotietoja ja lopullisia tuloksia, muun muassa liikenteen, maatalouden ja jätteiden käsittelyn päästöt ovat hyvin lähellä toisiaan. Sen sijaan ennakkolaskennan tarkkuutta tulee vielä parantaa erityisesti kaukolämmön ja sähkön käytön osalta, sanoo Karhinen.
Canemure on kuusivuotinen EU:n Life-hanke, jossa viedään käytäntöön Suomen kansallisen ilmastopolitiikan tavoitteita. Hankkeessa toteutetaan käytännön ilmastotoimia, edistetään alueellista ilmastotyötä sekä tuetaan Hinku-verkostoa asiantuntijoiden avulla. Hanketta johtaa Suomen ympäristökeskus.
Tietoa Canemure-hankkeesta ja avoimet päästölaskennan aineistot:
Oulun ammattikorkeakoulun Canemure-sivut
Kuntien päästökehitys
Päästölaskennan menetelmä
Raportti: Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta, ALas-mallin menetelmäkuvaus ja laskentojen tuloksia 2005–2018
Lisätietoja:
erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, 029 525 1889, etunimi.sukunimi@syke.fi
erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo, Suomen ympäristökeskus, 029 525 1008, etunimi.sukunimi@syke.fi
erikoistutkija Juha Grönroos (maatalous), Suomen ympäristökeskus, 029 525 1128, etunimi.sukunimi@syke.fi
erikoistutkija Sampo Pihlainen (raide- ja vesiliikenne), Suomen ympäristökeskus, 029 525 2225, etunimi.sukunimi@syke.fi
suunnittelija Tommi Forsberg (F-kaasut), Suomen ympäristökeskus, 029 525 1116, etunimi.sukunimi@syke.fi
erikoistutkija Jouko Petäjä (kaatopaikat), Suomen ympäristökeskus, 029 525 1508, etunimi.sukunimi@syke.fi
erikoistutkija Eija Ferreira (öljy- ja muu erillislämmitys), Suomen ympäristökeskus, 0295 252 227, etunimi.sukunimi@syke.fi
Hinku-verkoston valtakunnallinen vetäjä, professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus, 029 525 1629, etunimi.sukunimi@syke.fi
Canemure-hankkeen projektipäällikkö Ritva Imppola, Oulun ammattikorkeakoulu, 040 548 4024, etunimi.sukunimi@oamk.fi